FLIKKA

Flikka on vuonna 2013 Saksassa valmistettu vene, joka valmistumisestaan lähtien on toiminut Kulosaaren meripartion koulutusaluksena. Venettä on varusteltu nimenomaan lippukuntamme tarpeiden ja toiveiden mukaan. Veneessä on hyvät tilat jopa yli kymmenen hengen yöpymiselle ja viime vuosina vene onkin ollut aktiivisessa käytössä niin yksiköiden purjehduksilla, kesäleireillä kuin pitemmillä matkapurjehduksilla. Vuosittain purjehduspäiviä veneelle on kertynyt noin 100kpl.

Flikka saapui Suomeen kesäkuussa 2013, jonka jälkeen Hopeasalmen telakalla, Mustikkamaalla, veneeseen tehtiin ensimmäiset työt purjehduskuntoon saattamiseksi. Tuolloin veneeseen asennettiin mm. lämmityslaite, lämminvesivaraaja, navigointilaitteet ja keulapotkuri. Juhannuksen jälkeen aloitettiin kippareiden koulutus uudella veneellä.

Kesän aikana vene oli meripartiolaisten Satahanka-suurleirillä sekä vanhimpien tarpojaryhmien matkapurjehduksilla. Syksyllä 2013 muiden yksiköiden ilta- ja yöpurjehdukset alkoivat uudella veneellä.

Talven 2013-2014 veneelle tehtiin telakalla lisää parannuksia. Keittiön varustelua parannettiiin, sitloodaan eli istumalaatikkoon valmistui tiikkikansi sekä asennettiin lukuisia muita turvallisuutta ja purjehdusominaisuuksia parantavia varusteita. Kesällä 2014 entistä paremman varustuksen avulla Flikka kiersikin mm. Saarenmaan ympäri.

Talvella 2014-2015 Flikkaan tehtiin viimeisimmät merkittävät parannukset lippukunnan toiveiden mukaan. Takahyttiiin valmistui toinen iso jääkaappi, keulahyttiin yläsängyt, paljon lisää säilytystilaa sekä keulahyttiin, sitloodaan että salonkiin ja paljon pienempiä parannuksia. Myös uusi genaakkeri saatiin toimintaan kesällä 2015.

Tekniset tiedot

• Merkki ja malli: Varianta 44
• Pituus: 13,33m
• Leveys: 4,16m
• Syväys: 1,8m
• Paino: 11 000kg
• Valmistusvuosi: 2013
• Purjeet:
  • Isopurje: Elvström Sails 2013, 57m2
  • Fokka: Elvström Sails 2013, 48m2
  • Genaakkeri: Doyle 2014, 140m2

Aiemmat veneet

Kulosaaren meripartion historiaan on mahtunut useita veneitä. Kaikki veneet ovat saaneet antaa kaikkensa vaativassa käytössä.

Moottoriveneet Hummeri ja Necesse

Kulosaaren suomenkielisen meripartiotoiminnan voi katsoa alkaneen vuonna 1968, jolloin Kulopojat ottivat käyttöön ensimmäisen veneensä. Hummeri oli sympaattisen näköinen, perämoottorilla tahditettu puolikatettu moottorivene, joka oli saatu lahjoituksena edellisvuonna.

Seuraavana vuonna hankittiin jo astetta järeämpi peli, kalastajamallinen keskimoottorivene Necesse. Kulotytöt olivat mukana juonessa ja apuna kunnostuksissa. Alus kestikin uutterasti kuusi vuotta ja ehti toimia vielä vuoden verran Kulosaaren Meripartionkin koulutusveneenä. Tähän hieman isompaan veneeseen siirtyminen oli mahdollista ennen kaikkea vanhempainyhdistyksen avulla.

Necesse oli varustettu Olympia-merkkisellä koneella, jonka parissa harrastettiin pura ja kokoa -leikkejä vuoden verran. Uusi moottori oli Wikström, joka varmojen huhujen perusteella kulki merivedelläkin.

Veneen kunto oli päässyt heikkenemään loppuvuosina ja Kupolin mukaan syksyn myötä veneen sisällä oleva vedenpinnan korkeus on syystä eli toisesta pyrkinyt jatkuvasti nousemaan. Aktiiviset veneen tyhjentäjät voivat ottaa yhteyttä.

Tuulta purjeisiin – Assi II

Moottorikaudesta harpattiin ainoaan oikeaan alustyyppiin eli purjeveneeseen 1975. Lippukunta hankki Assi II -nimisen H-veneen. Veneen kastajaiset Puolan suurlähetystön viereisellä laiturilla saivat ylimääräistä dramatiikkaa, kun Assi saapui täysin purjein laituriin ja jarruttaminen ei uudella veneellä sujunut suunnitelmien mukaan. Jarrutuspuuhissa yksi miehistön jäsen tippui mereen ja vene pysähtyi juuri ennen lähetystön kiviaitaa.

Assi oli ahkerassa käytössä ja sitä kunnostettiin uutterasti. Kupolissa 1/78 ollut juttu kertoo, että ”viime vuoden tärkeimpiä hankintoja oli maston huippuun sijoitettu radioantenni, jonka saimme lahjoituksena seurakunnalta…lisäksi on saatu uusi kompassi.”

Assilla tehtiin myös ensimmäisiä hieman pidempiä matkapurjehduksia pitkin rannikkoa. Lippukunta kasvoi jatkuvasti ja se loi osaltaan paineita suurempaan ja tukevampaan veneeseen, jossa olisi apumoottori.

Maaliskuussa 1980 Assi myytiin ja Kupolissa esiteltiin innokkaasti erilaisia Vene-messuilla hyväksi koettuja veneitä, niiden joukossa myös Swan, jolle oli keksitty jo nimikin: Kulojoutsen I.

Vesikirpulla uusille vesille – Daphnia

Kesäkuussa 1980 saatiin, jälleen vanhempainyhdistyksen tuella, hankittua Sunwind 26 -merkkinen vene, joka nimettiin erään vesikirpun mukaan Daphniaksi.
Daffen hankintaan vaikuttivat Kupolissa 5/80 olleen jutun mukaan muun muassa ”…luja rakenne. Vene-lehti oli maininnut, että kölitukit on rakennettu kestämään karilleajoa täydessä vauhdissa…”

Veneellä tehtiin jo vallan mukavia matkapurjehduksia, osallistuttiin kesäleireille ja valtakunnallisille Satahanka-leireille. Daffe saatiin ensimmäistä kertaa Brändö Seglaren paikalle. Tätä ennen veneiden kotisatamana oli ollut Kluuvin lahti ja Honkaluoto. Osallistuttiinpa 80-luvun alussa myös aktiivisesti meripelastusseuran radiopäivystykseen.
Kupolissa julkaistiin vuosittain ahkerimpien käyttäjien TOP 10 -listaa, mutta eräänä vuonna oli listattu myös uusi ”Vandaalien TOP 7 -lista”. Liekö käyttökulttuurissa ollut lipsumisen merkkejä?

Samoihin aikoihin oli käytössä myös kevytveneitä: pari optimistijollaa ja flipper. Rankan käytön uuvuttama vene alkoi olla valmista kauraa 80-luvun lopulla, jolloin suunniteltiin jälleen hieman suuremman ja mahtavamman purren hankkimista.

Matami ja Sisar

Kymmenen vuotta kestänyt varainhankinta ja erilaiset tempaukset palkittiin keväällä 1990, jolloin saatiin saman merkkinen, 31 jalkainen Margaret Dumont. Nimi oli entisten omistajien antama, mutta taikauskoisina nimi säilytettiin ennallaan, vaikka se taipuikin nopeasti kaikkien suussa Matamiksi.

Hankinta osoittautuikin perustelluksi, sillä lippukunta kasvoi nopeasti ja tilaa tarvittiin. Veneellä valloitettiin uusia meriä, käytiin lahden toisella puolella Virossa, Ahvenenmaalla ja sillä purjehdittiin jopa Saimaan kanavan kautta Kerimäelle, jossa osallistuttiin Satahangalle.
1990-luvun loppupuolella kuvioihin astui raskaamman sarjan kevytvene Edita, jota ei saatu kunnolla toimimaan uutterista yrityksistä huolimatta, ja joka viiden vuoden käytön jälkeen myytiin.

Matami oli tähän mennessä ehkä ahkerimmin käytetty ja eniten maileja kyntänyt vene kunnes se 11 vuoden kuluttua myytiin ja tilalle purjehti keväällä 2001 huolellisesti ylläpidetty ja tukeva 38 jalkainen Sisar. Beneteau Idylle -merkkiseen, 11, 50 metriseen veneeseen mahtuu jo kokonainen vartio viikonloppupurjehdukselle.

Jos Daphnian hankinnan aikoihin haaveiltiin Swanista, niin läheltä piti nytkin. Veneen etsinnästä vastannut ryhmä kävi Saksassa asti katsastamassa 37-jalkaista joutsenta, mutta sitten Sisar ilmestyi kuin ihmeen kaupalla hiljaisille kotimarkkinoille.

Vene on tuonut lisähaasteita miehistön ja kippareiden koulutuksessa, mutta on myös osoittautunut ulkomerikelpoiseksi.

Tuolloin hankittiin lippukunnan laivastoon myös kaksi optimistijollaa, Nina ja Pinta.

Veneet hankintavuosineen

1. 1967 HUMMERI, puolikatettu perämoottorivene, Kulopojat
2. 1969 NECESSE, kalastajamallinen keskimoottorivene, Kulopojat ja Kulotytöt
3. 1975 ASSI II, H-vene
4. 1980 DAPHNIA, Sunwind 26
5. 1990 MATAMI (Margaret Dumont), Sunwind 31 (vm. 1986)
6. 2001 SISAR, Beneteau Idylle 11.50 (vm. 1984)
7. 2013 FLIKKA, Varianta 44 (vm. 2013)